Vati. 

Tämän hain pajalta jo viikko sitten, mutta nyt vasta sain aikaiseksi päivitellä blogia. Tässä on samaa lasitetta, kun tässä uuniin juuttuneessa vadissa ja hieman jännitti, käykö tälle samoin. Mutta ei käynyt! Lasite oli kyllä valunut ja oli parista sentistä kiinni, ettei tämä kokenut samaa kohtaloa. (Tuo rikkoutunut odottaa edelleen keittiönnurkassa kokoonparsimista.)

Kuten kuvasta huomaa, lasite on valunut myös pohjalle ja pitsikuvio on kadonnut. Paksummissa kohdissa tämä lasite kristalloituu (? pitää varmistaa mitä se oikeastaan on mitä se tekee...) ja pinnasta tulee aika jännä.

Lähikuvassa näkyy paremmin tuo lasitteen paksumpi kohta. Tämä on kyllä yhtä suosikkilasitettani, vaikka onkin valuvaa sorttia. Se tulee melkein aina uunista eri vihreänä kuin viimeksi ja tuon yhden astian jälkeen saa myös jännitystä elämään! Enää en kyllä kovin helposti laita tuota minkään ulkopinnoille, korkeintaan ihan superohuen kerroksen.
 

Tämä on siis tehty niin, että on kaulittu savi levyksi, painettu pitsit, nostettu levy puisen "muotin" päälle, leikattu reunat ja poistettu pitsit. Tadaa!