perjantai 22. marraskuuta 2013

Uusi, ihan eka saumuri.

 Olen suunnitellut saumurin hankkimista jo varmaan pari vuotta. Tavallisella ompelukoneella olen ommellut, mutta hyvin vähän. Koulussa ompelimme kaiken käsin (kyllä, luit oikein), että sieltäkään ei ollut mitään kokemuspohjaa kyseisille värkeille. Varmaan pari vuotta sitten sain kipinän ompeluun, kun muutama ystävä alkoi ommella ja nettikaupat oli täynnä ihania kankaita. Innostus laantui melkein yhtä nopeasti, kun oli alkanutkin, koska pelkällä ompelukoneella kesti niin kauan saada mitään valmiiksi, varsinkin kun pääasiassa joustavista kankaista värkkäsin.

 Viikko sitten se päivä koitti, kun marssin paikalliseen Pohjanmaan ompelukone-liikkeeseen ja sanoin: "Haluan saumurin, mahdollisimman helppokäyttöisen, edullisen ja hyvän. Saa olla käytettykin. Ai niin, en oo ikinä koskenu saumuriin." Ei mennyt kun alle vartti ja ostopäätös oli tehty. Pahoittelen jo valmiiksi huonoja kännykkäkuvia, mutta kamerasta oli akku loppu ja on edelleen. Tässä se on, tadaa!


 Sain paikanpäällä ohjauksen perusjutuista, opeteltiin langoitukset ja muut ja pääsin kotiin koittamaan vehjettä. Ekaksi leikkasin kaapissa marinoituneesta pöllövelourista tumppuvärkit ja sienitrikoosta haalarin. Eivät todellakaan kestä lähempää tarkastelua, varsinkaan sisäpuolelta, mutta ne pysyvät kasassa! Ensimmäisiksi saumuroinneiksi olen näihin enemmän kuin tyytyväinen. Haalarin haarapala meinasi mennä väärinpäin jne. mutta selvisin kuitenkin aika pienellä kiroilulla.

Mahakin tunki kuvaan.
  
Olin jo paperille ennen saumurin hankintaa hahmotellut tyttärelle pöllöhattua. Piirsin kaavat ja koitin ensin trikoosta, tuli vähän liian napakka. Suurensin kaavaa ja hain eurokankaasta fleeceä ja jotain "no wind"-kangasta vuori- ja päällikankaiden väliin. Lakki onnistui muuten ok, mutta auttamattoman pieni siitä tuli taas.


pöllölakki nro 1.




 Muokkasin kaavaa vielä hitusen suuremmaksi ja tällä kertaa siitä tuli ihan sopiva, jes! Päällyskankaana Eurokankaasta hankittua pinkkiä polarfleeceä ja sisällä samaa oranssina. Näiden välissä sitä no wind-kangasta. Pienemmälle versiollekin löytyi käyttäjä lähipiiristä, että ei onneksi hukkaan mene sekään. Silmät, nokka ja muut yksityiskohdat on tehty Pikku Piltistä hankituilla silitysarkeilla. Äärimmäisen näppäriä noi arkit! Sen verran aloittelija olen, että perus aplikointi ei tule vielä kysymykseen, mutta näillä sai ajettua melkein saman asian. Harmaa on heijastavaa ja heijastaa muuten ihan älyttömän hyvin, olin ihan yllättynyt! Leuan alle solmittavat nyörit esittävät pöllön jalkoja, - tämä ei nyt tästä kuvasta kyllä tule oikein kunnolla esiin. Oli tarkoitus tehdä pöllölle huuhkajamaiset tupsut "korviin", mutta ne nyt jäi vielä toteuttamatta. Tässä siis lopullinen, sopivankokoinen lakki:

 
Pöllölakki nro 2.

  
Kun silitysarkit oli tulleet jo vähän tutuiksi, uskaltauduin muokaamaan silmiä hieman. Pikku Kakkosessa tuli yksi päivä Ellan ja Aleksin "Huhuu, kuka puhuu"-video ja siinä oli pöllömuorilla hauskat piparkakkusilmät, joista otin idean. Koitin googlettaa, mutta en nyt löytänyt kyseisestä pöllöstä kuvaa, enkä tuota videotakaan youtubesta.

 Voisin laittaa tänne kaavat tähän hattuun, kun vaan ensin keksin kuinka se tapahtuu...? Lähinnä siksi, että täällä ne pysyisivät itsellenikin tallella. Olen äärimmäisen taitava hukkaamaan asioita.

 Mutta siis, saumuri on kiva! Nopea, näppärä ja kätevä! :)